”Digital first” -ajattelu ei vielä tuota lisäarvoa

SICKin digitaalisesta valmistuksesta vastaava johtaja Fabian Schmidt selittää, että hänen mielestään kasvuajattelu, järkevä digitalisointi ja lunastetut lupaukset hyödyistä ovat yhteydessä toisiinsa.

Onko ajattelutapa käyttövoima vai jarru? Fabian Schmidtin mielestä tämä riippuu (yritys)kulttuurista. Hän erottaa toisistaan kiinteän ajattelutavan (”Fixed Mindset”), joka perustuu paikalleen jumiutuneeseen ajatteluun, ja kasvuajattelun (”Growth Mindset”), joka mahdollistaa uusien tapojen ehdottamisen ja uusille alueille uskaltautumisen. ”Tämä tarkoittaa minulle myös, että positiiviset esimerkit jokapäiväisessä tekemisessä vaikuttavat enemmän kuin sanelu ylhäältä alaspäin. Ihmiset muuttavat asennettaan vain ymmärrettyään, miksi muutos on hyödyllinen tai tarpeellinen. Tämä ajattelutapa on järkevä myös digitaalisen muutoksen yhteydessä: Mitä voin tehdä tänään, jotta tulevaisuudesta tulisi parempi?” sanoo SICKin digitaalisesta valmistuksesta vastaava johtaja.

SICKin digitaalisen valmistuksen tiimi: digitaalisia
ratkaisuja älykkääseen toimitusverkostoon

Schmidt pitää tiimissä tehtävänään myös kasvuajatteluun perehtymistä. Vuoden 2021 alussa SICKille perustettiin digitaalisen valmistuksen tiimi (Digital Manufacturing Team), jota hän johtaa yhdessä Thomas Adolphin kanssa. Siinä hänelle on tärkeintä yhteinen visio: ”Tiiminä meidän on tiedettävä, mihin suuntaan haluamme edetä. Tämän vision pohjalta suunnittelemme konkreettiset tehtävämme. Jos visio jää abstraktiksi tai jos yleisempään tehtävään ei ole liitetty konkreettisia vaiheita, työskentelystä tulee vaikeaa. Keskeinen tavoitteemme on maailmanlaajuisen älykkään toimitusverkostomme digitaalinen muutos. Siihen sisältyy kaikki, mikä kuuluu tuotantoprosessiin: raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen ja jakeluun. Me tiiminä keskitymme valmistukseen, jonka digitalisointia haluamme jouduttaa. Aloitamme aina kysymällä: ”Mitä hyötyjä voimme luvata?” Tehtävämme on löytää digitaalisia ratkaisuja älykkään toimitusverkoston käyttöön ja hankkia siten kilpailuetua yhtiöllemme.”

Digitaalisuus tuotannossa

Hänelle ”digitalisointi”-sana ei ole kaukana todellisuudesta olevaa tulevaisuuden musiikkia, vaan todellinen, konkreettinen ja välttämätön osa arkea – kunhan sen hyödyt ovat selvillä. ”Tulevaisuus on hämärän peitossa, mutta jostain on aloitettava. Siksi meidän on tehtävä digitalisoinnista itsellemme mahdollisimman konkreettista. Aiemmin työntekijämme saivat informaationsa tulostettuna työkansiossa. Heidän piti selata valtava sivumäärä löytääkseen tiedot juuri sillä hetkellä ajankohtaisesta työvaiheesta. Nykyään nämä tiedot ovat digitaalisessa muodossa, joten selaamisen voi unohtaa. Mutta onko tästä yksinään hyötyä? Lisäarvoa syntyy vasta silloin, kun esimerkiksi yhdistän kuvien tiedot suoritettavaan työvaiheeseen eli muodostan räätälöidyn informaatiovirran, joka säästää aikaa. Tulevaisuudessa työntekijät saattavat käyttää älylaseja, jotka heijastavat ohjeen optisesti suoraan työympäristöön? Heidän roolinsakin saattaa muuttua kokonaan. Heidän tehtävänään on ehkä pikemminkin koneiden valvonta kuin työvaiheiden suorittaminen itse?”

Monimutkaisuus hallintaan oikeilla tiedoilla

Fabian Schmidt näkee kaksi kehityskulkua, jotka vaikuttavat tulevaisuuden työelämään: Automatisointi ja digitalisointi johtavat molemmat sellaisten työvaiheiden poisjäämiseen, jotka nykyään hoitaa ihminen. ”Samalla molemmat tekijät kuitenkin lisäävät tuotantoympäristön monimutkaisuutta: ohjelmia ja koneita on entistä enemmän. Tätä monimutkaisuutta on pystyttävä jotenkin hallitsemaan. Siksi en usko, että ihminen katoaa tehtailta. Ihmistä ja hänen älyään ja luovuuttaan ei lähitulevaisuudessa pystytä korvaamaan. Ihminen on kokonaisuuden ydin. On kuitenkin yhä tärkeämpää, että ihminen saa oikeat tiedot tämän monimutkaisen ympäristön hallintaan. En oikein usko niin sanotun superälyn luomiseen, joka olisi tasavertainen ihmisen kanssa – mutta tästä on olemassa erilaisia mielipiteitä.”

Digitalisointi silmämääräisesti

Myöskään summittaisiin sanontoihin, kuten ”digital first”, Schmidt ei muuten ota kantaa: ”Tärkeintä on, mitä haluat saavuttaa ja millaisia hyötyjä saada aikaan. Puhtaasti teknologiavetoinen kehitys, jota olen viime vuosina usein seurannut, ei vie meitä pidemmälle. Teknologian käyttö vain siksi, että se on olemassa, ei ole järkevää. Esimerkiksi koneoppiminen ei välttämättä ole paras ratkaisu projektiini vain siksi, että se on olemassa. Saattaa olla olemassa yksinkertaisempi ja edullisempi menetelmä, joka sopii paljon paremmin. Jos päätän heti alusta lähtien valita digitaalisen ratkaisun, rajoitan ratkaisuun käytettävissä olevaa tilaa.”

Mutta miten selvittää nopeasti, mikä ratkaisu on paras? Schmidt tiimeineen pyrkii vastaamaan tähän keskeiseen kysymykseen viittaamalla ketterään työskentelyyn ja pienimpään toimivaan tuotteeseen (Minimum Viable Product, MVP), joka tarkoittaa ratkaisun tai tuotteen ensimmäistä käyttökelpoista prototyyppiä. ”Jos haluan toteuttaa parannuksen, haluan olla varma, että se todella on parannus. Siksi minun on testattava ideaani mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.” Siinä auttavat monialaiset tiimit ja ketterä työskentelytapa, jossa eri alojen asiantuntijat alkavat tehdä yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa. ”Digitaalisen valmistuksen parissa työskentelee poikkitieteellinen tiimi. Tuotannon suunnittelijat ja ohjelmistokehittäjät pohtivat samoja ongelmia ja päätyvät aina eri tuloksiin. Näin työ sujuu nopeammin ja on innovatiivisempaa, koska ongelmaa tarkastellaan eri näkökulmista.”

Koko alueen kattava yhteistyö: ”Jokaisen tulee ymmärtää, mitä toinen tekee”

Ketterien tiimien yhteistyön tuloksena syntyvät ratkaisut ovat usein pienimpiä toimivia tuotteita. Fabian Schmidtille se on paras keino tarkistaa nopeasti, vastaako ratkaisu todellisuudessa luvattua hyötyä: ”Se on pienin mahdollinen ratkaisu, jonka voimme esitellä käyttäjälle. Se ei ole vielä sataprosenttinen ratkaisu, mutta hiottuamme sitä hieman saamamme palautteen perusteella huomaamme nopeasti, olemmeko tutkineet ideamme pohjalta oikeaa oletusta.” Fabian Schmidt vertaa MVP-käsitteeseen perustuvaa toimintaa myös valmistuksen digitalisointiin: ”Kun puhumme valmistuksen digitalisoinnista, on ratkaisevan tärkeää testata jokaista digitaalista muutosta suoraan niiden työntekijöiden kanssa, joiden työtä sillä on tarkoitus helpottaa. Hehän ovat asiantuntijat tässä asiassa. Vain silloin, kun teemme sen erityisen hyvin, saamme itsellemme kilpailuedun. Sillä tietysti jokainen haluaa parantaa omia sisäisiä prosessejaan. Olemme keskittyneet digitaalisessa valmistuksessa työskentelyyn todella koko alueen kattavalla tavalla. Jokaisen tulee ymmärtää, mitä toinen tekee. Vain siten syntyy digitaalista lisäarvoa todellisuudelle.”