Peräkammarista eturiviin

Kuinka tekoäly valjastetaan yritysten ja ihmisten avuksi? Miten suomalaiset yritykset pääsevät irti näpertelystä ja hyödyntämään tekoälyä suurissa kokonaisuuksissa?

Parhaat ideat syntyvät, kun mahdollisimman erilaiset ja erilaisista asemista lähteneet ihmiset kohtaavat innostavassa ympäristössä. Tätä ideaa hyödynnettiin myös Innovaatioiden oivalluspäivässä, joka järjestettiin nyt toista kertaa. Lämminhenkinen tapahtuma keräsi toukokuussa Helsinkiin reilut sata osallistujaa: SICKin asiakkaita, teknologiavaikuttajia, opiskelijoita ja median edustajia.

Oivalluspäivän tavoitteena oli herättää keskustelua tekoälyn ja innovaatioiden mahdollisuuksista – sekä nostaa esille lahjakkaita tekniikan opiskelijoita, tulevaisuuden tekijöitä.

Muutokset tulevat yllättävistä suunnista

Innovaatioiden oivalluspäivän käynnisti Reaktorin datatieteilijä Jaakko Särelän puheenvuoro tekoälyn myyteistä. Hänen mukaansa tekoälyn kehittyminen on ollut ennustettua hitaampaa monilla aloilla. Esimerkiksi täysin autonomisia autoja voidaan joutua odottamaan vielä kymmeniä vuosia.

”Nykytilanne on, että ihmisen pitää puuttua ajamiseen keskimäärin 7–8 kilometrin välein joko etänä tai livenä. Kehitystyötä vaikeuttaa se, että olosuhteet vaihtelevat niin paljon. Tiet ovat erilaisia ja säät.”

Rajatuilla alueilla ajavien tai muuten rajoitetusti toimivien autonomisten autojen ja muiden kulkuneuvojen tilanne on toinen. Turkuun suunnitellaan älyföriä ja New Yorkiin autonomista lauttaa. Robottitaksit voivat olla arkipäivää nopeastikin.

Särelän mukaan haasteena on se, että oikean elämän asioita ei voi suoraan paketoida valmiiksi vaihtoehdoiksi ja toimintamalleiksi. Pitkällä aikavälillä muutokset tulevat usein yllättävistä suunnista.

”Ajattelen, että siihen menee pikemminkin sata kuin kaksikymmentä vuotta, että meillä on sellainen tekoäly, jonka voi buutata ratkaisemaan mitä vaan ongelmia”, Särelä sanoo.

”Suomen kannalta on arvokasta, että täällä osataan hyvin sovelluksia ja ymmärretään bisnestä. Kyllä me ollaan valmiita tekemään maailmanvalloitusta tekoälyn kanssa.”

Tekniikka jo poskettoman halpaa

Särelän puheenvuoron jälkeen oivalluspäivän yleisö pääsi tutustumaan erilaisiin teollisuudessa ja muillakin aloilla käytettäviin tekoälysovelluksiin. Niitä esitteli IBM:n kokenut tekoälyasiantuntija Timo Rastas.

Rastas näkee, että joissakin yrityksissä on päällä kova teknologiadraivi. Ne menevät niiden yritysten ohi, joissa on pelkkä bisnesdraivi. Teknologia ja bisnes eivät kuitenkaan sulje pois toisiaan.

”Muutosvaiheessa Kelan botti vastasi 9 000 asiakkaalle ja yhden kontaktin hinnaksi tuli sentti. Vastaavasti esimerkiksi OP:n Viljo pystyy hoitamaan jo puolet vahinkoilmoituksista.”

Tekniikka on Rastaan mukaan nykyisin jo poskettoman halpaa. Tieto on ilmaista, ja moniin asioihin on jo olemassa valmiita ratkaisuja. Esimerkiksi IBM:llä on 110 erilaista valmista AI-sovellusta vapaasti käytettävissä.

Kysymys tekoälyn herännäisindeksistä suomalaisissa yrityksissä sai Timo Rastaan valikoimaan sanojaan huolella.

”Tärkeintä on, että me ollaan tässäkin Ruotsia edellä.”

Tulevaisuuden osalta Timo Rastas heitti pallon paikalla oleville opiskelijoille.

”Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on inspiroida opiskelijoita rakentamaan se paremmin, aiempaa paremmilla työkaluilla.”

Tekoälytöntä menoa

Innovaatioiden oivalluspäivän juonsivat taloustoimittaja Terho Puustinen ja imitaattori Jarkko Tamminen.

Innovaatiokilpailun palkintojenjaon jälkeen tilaisuus huipentui Jarkko Tammisen tekoälyttömään show’hun. Asiantuntijoiden puheenvuoroja ja opiskelijoiden esityksiä mestarimaisesti hyödyntänyt imitaattori Tamminen toi paikalle muun muassa Sauli Niinistön ja Tarja Halosen, Kimi Räikkösen ja Hjallis Harkimon. Muusikoista ääneen pääsivät Paula Koivuniemen lisäksi Cheek, Jukka Poika, Lauri Tähkä ja Andy McCoy.

Yleisö hytkyi naurusta. Esitys sai kehuja yleisöltä myös tilaisuuden jälkeen.

”Aivan huikeaa menoa ja osaamista!”

Kokonaisuudessaan Innovaatioiden oivalluspäivä sai kiitosta tunnelmasta, asiantuntijapuheenvuoroista ja opiskelijoiden nostamisesta keskiöön.

SICKin toimitusjohtaja Ari Rämö uskoo, että nuorilla on enemmän annettavaa kuin yleensä uskotaan.

”Liian usein firmoissa unohdetaan, että nykynuoret ovat tosi innovatiivisia ja digiajassa. Jos heihin panostettaisiin enemmän, tuloksena voi olla mitä vain”, Rämö sanoo.

”On kiinnostava pohtia, miten maailmaa voisi katsoa eri silmin. Miten me voidaan ajatella nykyistä luovemmin tai lähteä hakemaan poikkitieteellisiä innovaatioita? Pitäisikö innovaatiot nostaa korkeakouluihin omaksi oppiaineekseen?”

TEKSTI Marika Javanainen

KUVAT Eeva Anundi