Robottien käyttö oli vuosien ajan tuotannossa näky, johon törmäsi ennen kaikkea autoteollisuudessa. Valtavat robottivarret asensivat korkeiden aitojen takana painavia korin osia. Robotit ovat kuitenkin muuttuneet, ja niiden tehtäväkenttä on nykyään erittäin laaja. Sen kruunaa ihmisten ja robottien välinen joustava yhteistyö – ilman aitoja, ilman esiohjelmoituja prosesseja ja silti aina turvallisesti. Turvallisuusjärjestelmistä ja -palveluista vastaava strategisen tuotantohallinnon johtaja Fanny Platbrood kertoo, mitä tämä vaatii.
“Ihmisen ja robotin joustavat yhteistyömahdollisuudet”
24.5.2022
Robotit ovat jo vuosikymmenten ajan jouduttaneet teollisuuden automaatiota. ”1970-luvulla niitä käytettiin vielä lähinnä painavien kuormien käsittelyssä, mutta ajan myötä olemme saaneet todistaa hämmästyttävää kehitystä. Roboteista on tullut pienempiä, ketterämpiä ja joustavampia, ja ne voivat suorittaa työtehtäviä nopeasti. Se on laajentanut niiden käyttöalueita valtavasti”, Fanny Platbrood sanoo ja jatkaa: ”Robotteja on nykyään lähes kaikilla teollisuuden alueilla. Erityisesti myös siellä, missä vaaditaan tarkkuutta, kuten esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa, missä käsitellään erittäin pieniä osia.”
Yhteistoimintarobotit luovat uusia mahdollisuuksia
Kun ensimmäinen yhteistoimintarobotti tuli markkinoille vuonna 2008, avautui aivan uusi ulottuvuus ihmisen ja koneen väliselle yhteistyölle. Platbrood muistelee: ”Se oli uraauurtava innovaatio. Ensinnäkin siksi, että yhteistoimintarobotit pystyvät todella työskentelemään ihmisen kanssa ja luona. Ja toiseksi siksi, että niiden käytöstä tuli paljon yksinkertaisempaa. Nykyään robottien ohjelmointi muistuttaa älypuhelinsovellusten käyttöä. Robotin ohjelmointiin ei enää välttämättä tarvita teknistä asiantuntijaa. Tämä pienentää yhtä suurimmista esteistä robottien käytölle.” Vaikka aidat ovat yhä vähemmän toivottuja yhteistyössä kevytrakenteisten robottien kanssa, turvallisuus on edelleen tärkeää. Robottisovellusten tehokasta suojaamista nimenomaan yhteistoiminnan yhteydessä ei pidä säikähtää, vaan sen tarkoituksena on luottamuksen luominen. Yhdessä robottien kanssa työskentelevän ihmisen ei pidä joutua pelkäämään turvallisuutensa vuoksi. Siksi riskin arviointi on alussa välttämätöntä. ”Siksi meidän on tarkkailtava koko järjestelmää aina päätetyövälineeseen ja kuljetettavaan esineeseen asti. Jos robotti esimerkiksi kantaa jotain teräväreunaista eikä robottivartta ole kiinnitetty riittävän tukevasti, seurauksena voi olla pysyviä vammoja. ”Luottamuksellisen” yhteistyön edellytyksiä ovat riskin arviointi ja sen pohjalta suoritettavat riskiä pienentävät toimet”, Fanny Platbrood sanoo ja lisää: ”Yksi yhteistoimintarobottisovellusten edellytyksistä on päätetyövälineen älykäs suojaus, joka pienentää loukkaantumisriskiä huomattavasti. Se olisi aivan mullistava uudistus, sillä se mahdollistaa monia uusia yhteistoimintasovelluksia.”
Turvallisuus lisää tuottavuutta
Kuitenkin jo yksi silmäys kokonaistyötilanteeseen tuo esiin optimointipotentiaalia. Ihmisen ja robotin yhteistyössä on jatkuvasti valvottava nopeutta: Robottia lähestyessään ihmisen on hidastettava vauhtiaan, ehkä jopa pysähdyttävä kokonaan. Tämän hetken yleisimmät ratkaisut perustuvat turvalaserskannereihin. Suojakenttien ohjelmointi voi kuitenkin määrien kasvaessa osoittautua monimutkaiseksi, eikä se mahdollista joustavaa toteutusta. Tuotantopäällikölle 3D-turvakamerat saattavat olla lisäratkaisu, joka valvoo koko robottisovellusta ja määrittää siten liikkeet sujuvasti. ”Todennäköisesti lopulta päädytään ratkaisuun, jossa yhdistellään eri teknologioita, järjestelmään, joka on helppo integroida ja konfiguroida. Jos tämä vaihe onnistuu, roboteilla ei ole enää esiohjelmoituja työvaiheita, vaan ne tekevät päätökset itse ympäristön ja vaatimusten mukaan”, hän toteaa.
Fanny Platbrood on vakuuttunut, ettei tätä kehityskulkua tarvitse odottaa enää kauan, ja hän lisää vielä näkökulman, joka on jo muuttanut yhteistoimintaa robottien kanssa perusteellisesti ja muuttaa sitä myös jatkossa: ”Digitalisointi mahdollistaa lisäksi paljon dynaamisemman kehityksen. Silloin emme enää puhu robottisovelluksesta, jonka tuottavuutta parannamme joustavien työnkulkujen turvallisuuden avulla, vaan kokonaisesta kiinteiden yhteistyörobottien, vihivaunujen, automaattisten kuljetusjärjestelmien ja ihmisten verkostosta, joka työskentelee yhdessä kokonaisessa järjestelmässä. Koneiden välinen tiedonsiirto mahdollistaa silloin itse määritetyt, tilanteeseen mukautetut työnkulut. Tällöin turvallisuus ei enää tarkoita alistumista prosessien hidastamiseen esimerkiksi odotusaikojen vuoksi. Ei, vaan vasta turvallisuus mahdollistaa tämän kaiken. Ja tämä on minulle ihmisen ja robotin yhteistyön Graalin pyhä malja: Creating Safe Productivity – haluamme parantaa asiakkaidemme tuottavuutta turvallisilla ja tehokkailla prosesseilla.”
Muita kirjoituksia
Safety for collaborative robot applications
Globalisaatio yrityksissä: kaikki yhdessä riippumattomiksi
”Digital first” ei yksinään riitä lisäarvon tuomiseen
